sunnuntai 1. maaliskuuta 2009

Vähän kaikenlaista

Pahoittelen edellisen postauksen avautumista, mutta se auttaa kun saa vähän avautua, ja kun joku siihen jotain kommentoi. Ehdin avautua aiheesta mm. Tinolle, parille kaverilleni, eräälle työkaverille, parille Tinon kaverille, äidilleni ja en ole varma vielä kelle, mutta nyt jo helpottaa. Siihen asti siis kun menen töihin. Näin tämän ihmisen eilen lauantaina töissä ja ihan oikeasti meinasi kiehua yli, kun hän kuvittelee itsestään liikoja! Mutta ei nyt huvittaisi ajatella sitä.
Töiden jälkeen olen nämä kaksi päivää viettänyt aika lungisti. Meille tuli Tinon 9 vuotias pikkusisko kylään, mikä on aina piristävää. Yleensä pyrimme ottamaan hänet kylään joka kuukausi, mutta viimeksi hän kävi joskus ennen joulua :/
Kävimme yhdessä Raxissa syömässä ja aiheutimme varmaan pientä häiriötä kovalla höpinällämme ja kun pikkusiskon piti vähän purkaa energiaa. Tuon ikäisillä kun sitä riittää. Olen hyvin usein kateellinen siitä kaikesta energiasta, kunpa itsekin jaksaisi tuolla tavalla päivittäin! Tämän jälkeen menimme makuunin kautta kotiin. Mukaamme oli tarttunut varmaan kilon karkkipussi (emme saaneet syötyä sitä) ja elokuva matka maailman keskipisteeseen (vai oliko se "maan"). Ihan hauska perus fantasia juttu se oli. Sopi meille, kun oli kuitenkin 9 vuotias ja sitten me kaksi leffafriikkiä.



Aamulla sitten teimme köyhiä ritareita ja kävimme kyläilemässä Tinon vanhempien luona ja teimme kotona herkkuruokaa. Teki mieli jotain pestoista pastaa ja keksin jonkunlaisen reseptin päästäni. Tuohon sopii parhaiten joko fusillit tai sitten nuo mitkä kuvassa näkyy, en nyt nimeä muista. Niitä keittää sopivasti. Pannulle oliiviöljyä, sipuli ja valkosipuli ja antaa paistua hetken. Sitten pari lusikallista pestoa sekaan ja kanat (mieluiten maustamatonta). Kun kanat on ruskistettu voi sekaan lisätä pastat. Sitten lautaselle, päälle mozarellaa ja parmesaania. No ja minä laitoin vielä marinoituja oliiveja. Tosi hyvää tuli. Suosittelen!!



Asunani tänään toimi tällainen yhdistelmä. Tuo alla oleva mekko on oikeasti tumman lila eikä harmaa. Huomasin muuten, etten taida osata olla kameran edessä. En osaa ottaa hyvää asentoa. Aina on pakko pitää käsiä jossain ja tässä esimerkiksi peitän ihan kokonaan vyötäröni.


Tässä peitän sen vielä pahemmin ja näytän joltain bodaajalta, kun tuo paita vielä "suurentaa" ylävartaloa.

Tässä taas paita jäi hyvin kummalliseen asentoon. Ja huomasin, että näytän joltain maahiselta tuo huppu päässä :P


Ja sitten vielä joku vanhempi päivän asu kuva, mitä en ole muistanut tänne laittaa. Onnitunut työasu, eikä ihan perus. Kuvassa näette myös miten tykkään kipristellä nykyään varpaitani.


Kumpi asu oli kivempi? Millainen teidän viikonloppu oli?

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

ihanan näköstä ruokaa nam! ja kiva päivänasu ((:

kullanmuru kirjoitti...

oona: Hyvää oli :D Ja kiitos :D