Pahoitteluni näinkin pitkästä hiljaisuudesta. Huomenna vain on pääsykokeet ja tuo ilma ei ole erityisemmin innostuttanut koneelle tulemista. Mutta löysin kuitenkin tällaisen minkä olin tehnyt pahan päivän varalle. Mutta ei huolta, postailen lähiaikoina lisää :)
Olen näinkin lyhyen elämäni aikana ehtinyt tehdä töitä jos jonkin verran. Ajattelin nyt jakaa vähän historiaani ja paljastaa hieman mitä missäkin työssä pitää tehdä yms.
Kun olin 16 ja 17 tein pari kuukautta kunakin kesänä kesätöitä Kone Cranesin kopiohuoneella.
Kesätyöksi se ei ollut oikein mahtava. Se oli älyttömän kuuma iso toimisto, jossa oli joku 5-6 erilaista tulostin ja kopiokonetta, jotka kuumensivat toimistoa vain entisestään. Ja koska se oli sisätyö, joka sijoittui 8-16 ajalle, ei hirveästi sitä aurinkoa ehtinyt ottaa missään vaiheessa.
Muuten työ kyllä oli ihan hyvä niin nuorelle. Opin nopeasti hommat, ja nykyään ei oikeastaan ole ongelmia kopiokoneiden ja tulostimien kanssa oikeen missään.
18 vuotta juuri täytettyäni päätin alkaa tekemään muutakin työtä. Menin hommiin Mega Oyj:lle.
Se on siis suoramarkkinointiyritys, eli suomalaisemmalta nimeltään puhelinmyyntiä.
Toisaalta olen iloinen, että tein hommia siellä jopa puoli vuotta, ihan sen takia, että nyt ymmärrän mitä ne puhelinmyyjät siellä tekee. Siis oikeasti jos siitä työstä haluaa saada palkkaa, sinun pitää myydä. On joko pohjapalkka siitä 5 tunnin työstä, joka oli joku 20 € tai sitten provisio palkka, joka parhaimmillaan pystyi illassa olemaan 100 €. Ja ainoa tapa saada tätä palkkaa, oli saada asiakas kiinnostumaan tuotteesta jota tarjoat. Ja kyllä se oli tosi vaikeaa ja hyvin raastavaa. Ja huusin melkein joka päivä, kun meni hermot asiakkaisiin ja ihmisiin ylipäänsä.
Tämän työn jälkeen olen kyllä oppinut olla huutamatta puhelinmyyjille ja yritän selittää heitä ärsyttämättä miksi jotain en halua. Välillä se kyllä on vaikeata.
Mutta en enää ikinä mene puhelinmyyntityöhön, se on kauheaa!!!
Samana kesänä sitten aloitin hommat Hesburgerissa, jossa tein töitä vuoden. Tämä oli ensimmäinen kunnon työni. Tein hommia koulun jälkeen ja viikonloppuisin. Minulla ei ollut mitään työtä vastaan, muttei se kyllä täysin motivoinutkaan.
Hommiini kuului ihan perus asiakaspalvelu (joka voi olla palkitsevaa tai hermoja raastavaa), ranskisten laittaminen, ruuan vieminen, siivoaminen ja jotain pieniä keittiöhommia.
Ainoa asia mitä siellä kunnolla opin, oli etten enää pelännyt siivoamista. Siellä tosiaan sai välillä rämpiä vaikka missä rasvassa.
Se asia mitä opin siellä vihaamaan oli se hirveä rasvan haju, joka tarttui työpäivän jälkeen koko päiväksi ja alkoi vaan ällöttämään.
Myöskin pomomme osasi olla aika natsi, joten opin että kaikki piti olla aina täydellistä.
Tein sitten 19 vuotis kesänä kuukauden hommia äitin firmassa Finnmap Consulting Oy:ssä. Jossa sain oman toimiston aluksi ja oman koneen. Ja tein vaan kaikkea ihme toimistohommia. Mapitin, piirsin jotain kaavajuttuja ja ihan kaikkea mahdollista. Minulle ei kait sinänsä ollut kunnolla hommia, joten välillä vaan istuin ja odotin että sain hommia. Sitten kun sain, tein ne huippunopeasti ja sitten oli taas ylimääräistä aikaa. Työnimikkeeni oli kai joku assistentin apulainen tai jotain. Tosin sain juoruta yllättävän paljon äitini kanssa. Toimisto hommat vois olla ihan jees, jos oikeasti olisi sitä hommaa!
Seuraava työni oli kassatyttönä ja vaihteena RTV:llä. Siellä jaksoin työskennellä 9 kuukautta, kunnes meni sukset ristiin pomojen kanssa. Työ oli sinänsä tylsää ja motivaationi hävisi kaikesta. Siellä piti pitää sitä tiettyä paitaa koko ajan, joten en ostanut vaatteita melkein vuoteen, vaan kävin vaan töissä ja olin. Tylsistyin ihan täysin.
Töissä sain kuunnella kun raksamiehet selitti kaikkea härskiä juttuaan ja samoin ne vanhemmat työkaverit. Työkuvaani kuului myös puhelimeen vastailu ja lopussa aika monien paperihommien ja tärkeiden kassajuttujen tekeminen, joten sain hirveästi kokemusta työstä, mutta siitä ei jäänyt hyvä maku.
Olin työkavereista melkein nuorin ja suurin osa oli reilusti vanhempia joilla oli ihan omat jutut, joten olin aika ulkona kaikesta.
Yhtiöstä en enää pidä, mutta hyvän työkokemuksen sain.
Tein samaan aikaan pari työkeikkaa ENJOY vuokrafirman kautta Jumbon classic pizzeriassa tarjoilija/blokkarina. Ja huomasin, että vuokratyöt ei välttämättä ole minua varten, kun ei niistä oikein opi nopeassa tahdissa mitään ja tuntui vain siltä että olisin pyörinyt jaloissa. Mutta itse classic oli kyllä kiva paikka, ja sieltä muuten saa ihan mahtavaa pizzaa!!
Heti tämän työn jälkeen aloitin hommat Starkissa sisustusmyyjänä. Ja sisustuksella en tarkoita jotain pöytiä ja sohvia, vaan kaakeleita, parketteja ja maaleja. Olen kuitenkin suhteellisen pieni ja nuori tyttö, joten minua katsottiin heti alusta asti vähän kieroon, eikä kukaan uskonut että tietäisin mistään mitään.
Kun aloitin hommat minulle luvattiin pari kuukautta ihan aikaa vaan opetella asioita ja harjoitella, mutta kun tulin ensimmäistä kertaa töihin, he pukivat minut työasuun (joka oli järkyttävä. isot löysät housut, hyvin hyvin löysä t-paita ja jättiliivi, niin että tosiaan näytin tytöltä joka on pukenut päälleen jonkun raksamiehen vaatteet) ja pistivät myymään. Minulle opetettiin jopa kuinka käytetään maalinsekotuskonetta. Sain opetusta aina kun joku myyjistä ehti sitä minulle antaa. Jos sain asiakkaan ja kaikilla muilla oli myös, joutui asiakkaani odottaman niin pitkään, että toinen myyjä lopetti että voisi auttaa minua.
Opettelin kaiken sitten itse katsomalla hieman sivusta mallia ja yrittäen kysellä hiljaisina aikoina. Opin yllättävän paljon, kun luin vain purkkien kyljistä, että mitä milläkin aineella tehdään.
Koko työporukka oli kyllä minua reilusti vanhempia, ja olin melkein ainoa nainen. Siellä kävi yksi toinen tyttö, joka opiskeli samalla, eli häntä näki siellä ehkä kerran viikossa. Kaikenlisäksi en voinut sietää häntä yhtään. Hän oli ollut töissä jonkun 6 vuotta siellä, ja kuvitteli että voisi tehdä ihan mitä vain.
Koska olin nuorin ja olin vielä tyttö minua katsottiin paljon tarkemmalla silmällä. Jos tein jonkun asian väärin, sain varmasti saarnan. Jos se toinen, joka aloitti minun kanssa suunnilleen samoihin aikoihin, teki jotain väärin sille vaan naurettiin kaikki yhdessä. Joten ei kovin tasa-arvoinen työpaikka. Mutta opin sieltä yllättävän paljon. Ja nyt osaan arvostaa kunnon työpaikkaa!!
Seuraava työpaikkani oli sitten SEURE:n kautta päiväkodeissa tuuraushommia. Se oli ihan kivaa ja siitä sai suht hyvää palkkaa. Ja tosiaan tätä voin suositella kaikille, jotka tykkää lapsenhoitohommista ja ei tarvii töitä jokapäiväisesti. Seure antoi kunnon lyhyt koulutuksen tähän hommaan jolla pärjäsi ja sitten oli kahden päivän kokeilut päiväkodeissa, joissa sitten oppi lisää. Vaikka tää olikin vuokratyöjuttuu tein, koska en ollu löytäny mitään muuta hommaa.
Rakastin olla lapsien kanssa, mutta huomasin tosi nopeesti työn huonot puolet. Lapsille piti antaa omaa tilaa ja niitä piti katsoa silmä kovana, ettei mitään vain tapahdu. Kaikki oli tosi ohjelmoitua. Ulkona piti olla paljon, koska se oli ainoa paikka, jossa lapset sai kunnolla purkaa energiaa. Oli ihan sama oliko lunta tai vettä, tai tuliko rankkasade, ulkona piti olla. Ja sen jälkeen oli tosi kiva riisua 15 lapselta niitä kuraisia vaatteita pois.
Lempi hommani oli nukuttaa lapsia tai kun sain lukea niille. Ja rasittavimpia tilanteita, kun joku lapsi ei vain totellut eikä rauhoittunut millään. Mutta tämäkin työ toi kokemusta ja vaikka kuinka tykkään lapsista, huomasin ettei tämä ole minun alani.
Ja nyt olen sitten tässä työssäni. Joka on näistä kaikista ollut ehdottomasti parhain ja täällä tosissani viihdyn!! Siinä tais tosiaan olla kaikki työt mitä oon tehny. Saattaa tietty puuttua vielä joku, mutta se ei sitten ollut mikään iso homma.
Mitäs hommia te olette tehneet?
Olen näinkin lyhyen elämäni aikana ehtinyt tehdä töitä jos jonkin verran. Ajattelin nyt jakaa vähän historiaani ja paljastaa hieman mitä missäkin työssä pitää tehdä yms.
Kun olin 16 ja 17 tein pari kuukautta kunakin kesänä kesätöitä Kone Cranesin kopiohuoneella.
Kesätyöksi se ei ollut oikein mahtava. Se oli älyttömän kuuma iso toimisto, jossa oli joku 5-6 erilaista tulostin ja kopiokonetta, jotka kuumensivat toimistoa vain entisestään. Ja koska se oli sisätyö, joka sijoittui 8-16 ajalle, ei hirveästi sitä aurinkoa ehtinyt ottaa missään vaiheessa.
Muuten työ kyllä oli ihan hyvä niin nuorelle. Opin nopeasti hommat, ja nykyään ei oikeastaan ole ongelmia kopiokoneiden ja tulostimien kanssa oikeen missään.
18 vuotta juuri täytettyäni päätin alkaa tekemään muutakin työtä. Menin hommiin Mega Oyj:lle.
Se on siis suoramarkkinointiyritys, eli suomalaisemmalta nimeltään puhelinmyyntiä.
Toisaalta olen iloinen, että tein hommia siellä jopa puoli vuotta, ihan sen takia, että nyt ymmärrän mitä ne puhelinmyyjät siellä tekee. Siis oikeasti jos siitä työstä haluaa saada palkkaa, sinun pitää myydä. On joko pohjapalkka siitä 5 tunnin työstä, joka oli joku 20 € tai sitten provisio palkka, joka parhaimmillaan pystyi illassa olemaan 100 €. Ja ainoa tapa saada tätä palkkaa, oli saada asiakas kiinnostumaan tuotteesta jota tarjoat. Ja kyllä se oli tosi vaikeaa ja hyvin raastavaa. Ja huusin melkein joka päivä, kun meni hermot asiakkaisiin ja ihmisiin ylipäänsä.
Tämän työn jälkeen olen kyllä oppinut olla huutamatta puhelinmyyjille ja yritän selittää heitä ärsyttämättä miksi jotain en halua. Välillä se kyllä on vaikeata.
Mutta en enää ikinä mene puhelinmyyntityöhön, se on kauheaa!!!
Samana kesänä sitten aloitin hommat Hesburgerissa, jossa tein töitä vuoden. Tämä oli ensimmäinen kunnon työni. Tein hommia koulun jälkeen ja viikonloppuisin. Minulla ei ollut mitään työtä vastaan, muttei se kyllä täysin motivoinutkaan.
Hommiini kuului ihan perus asiakaspalvelu (joka voi olla palkitsevaa tai hermoja raastavaa), ranskisten laittaminen, ruuan vieminen, siivoaminen ja jotain pieniä keittiöhommia.
Ainoa asia mitä siellä kunnolla opin, oli etten enää pelännyt siivoamista. Siellä tosiaan sai välillä rämpiä vaikka missä rasvassa.
Se asia mitä opin siellä vihaamaan oli se hirveä rasvan haju, joka tarttui työpäivän jälkeen koko päiväksi ja alkoi vaan ällöttämään.
Myöskin pomomme osasi olla aika natsi, joten opin että kaikki piti olla aina täydellistä.
Tein sitten 19 vuotis kesänä kuukauden hommia äitin firmassa Finnmap Consulting Oy:ssä. Jossa sain oman toimiston aluksi ja oman koneen. Ja tein vaan kaikkea ihme toimistohommia. Mapitin, piirsin jotain kaavajuttuja ja ihan kaikkea mahdollista. Minulle ei kait sinänsä ollut kunnolla hommia, joten välillä vaan istuin ja odotin että sain hommia. Sitten kun sain, tein ne huippunopeasti ja sitten oli taas ylimääräistä aikaa. Työnimikkeeni oli kai joku assistentin apulainen tai jotain. Tosin sain juoruta yllättävän paljon äitini kanssa. Toimisto hommat vois olla ihan jees, jos oikeasti olisi sitä hommaa!
Seuraava työni oli kassatyttönä ja vaihteena RTV:llä. Siellä jaksoin työskennellä 9 kuukautta, kunnes meni sukset ristiin pomojen kanssa. Työ oli sinänsä tylsää ja motivaationi hävisi kaikesta. Siellä piti pitää sitä tiettyä paitaa koko ajan, joten en ostanut vaatteita melkein vuoteen, vaan kävin vaan töissä ja olin. Tylsistyin ihan täysin.
Töissä sain kuunnella kun raksamiehet selitti kaikkea härskiä juttuaan ja samoin ne vanhemmat työkaverit. Työkuvaani kuului myös puhelimeen vastailu ja lopussa aika monien paperihommien ja tärkeiden kassajuttujen tekeminen, joten sain hirveästi kokemusta työstä, mutta siitä ei jäänyt hyvä maku.
Olin työkavereista melkein nuorin ja suurin osa oli reilusti vanhempia joilla oli ihan omat jutut, joten olin aika ulkona kaikesta.
Yhtiöstä en enää pidä, mutta hyvän työkokemuksen sain.
Tein samaan aikaan pari työkeikkaa ENJOY vuokrafirman kautta Jumbon classic pizzeriassa tarjoilija/blokkarina. Ja huomasin, että vuokratyöt ei välttämättä ole minua varten, kun ei niistä oikein opi nopeassa tahdissa mitään ja tuntui vain siltä että olisin pyörinyt jaloissa. Mutta itse classic oli kyllä kiva paikka, ja sieltä muuten saa ihan mahtavaa pizzaa!!
Heti tämän työn jälkeen aloitin hommat Starkissa sisustusmyyjänä. Ja sisustuksella en tarkoita jotain pöytiä ja sohvia, vaan kaakeleita, parketteja ja maaleja. Olen kuitenkin suhteellisen pieni ja nuori tyttö, joten minua katsottiin heti alusta asti vähän kieroon, eikä kukaan uskonut että tietäisin mistään mitään.
Kun aloitin hommat minulle luvattiin pari kuukautta ihan aikaa vaan opetella asioita ja harjoitella, mutta kun tulin ensimmäistä kertaa töihin, he pukivat minut työasuun (joka oli järkyttävä. isot löysät housut, hyvin hyvin löysä t-paita ja jättiliivi, niin että tosiaan näytin tytöltä joka on pukenut päälleen jonkun raksamiehen vaatteet) ja pistivät myymään. Minulle opetettiin jopa kuinka käytetään maalinsekotuskonetta. Sain opetusta aina kun joku myyjistä ehti sitä minulle antaa. Jos sain asiakkaan ja kaikilla muilla oli myös, joutui asiakkaani odottaman niin pitkään, että toinen myyjä lopetti että voisi auttaa minua.
Opettelin kaiken sitten itse katsomalla hieman sivusta mallia ja yrittäen kysellä hiljaisina aikoina. Opin yllättävän paljon, kun luin vain purkkien kyljistä, että mitä milläkin aineella tehdään.
Koko työporukka oli kyllä minua reilusti vanhempia, ja olin melkein ainoa nainen. Siellä kävi yksi toinen tyttö, joka opiskeli samalla, eli häntä näki siellä ehkä kerran viikossa. Kaikenlisäksi en voinut sietää häntä yhtään. Hän oli ollut töissä jonkun 6 vuotta siellä, ja kuvitteli että voisi tehdä ihan mitä vain.
Koska olin nuorin ja olin vielä tyttö minua katsottiin paljon tarkemmalla silmällä. Jos tein jonkun asian väärin, sain varmasti saarnan. Jos se toinen, joka aloitti minun kanssa suunnilleen samoihin aikoihin, teki jotain väärin sille vaan naurettiin kaikki yhdessä. Joten ei kovin tasa-arvoinen työpaikka. Mutta opin sieltä yllättävän paljon. Ja nyt osaan arvostaa kunnon työpaikkaa!!
Seuraava työpaikkani oli sitten SEURE:n kautta päiväkodeissa tuuraushommia. Se oli ihan kivaa ja siitä sai suht hyvää palkkaa. Ja tosiaan tätä voin suositella kaikille, jotka tykkää lapsenhoitohommista ja ei tarvii töitä jokapäiväisesti. Seure antoi kunnon lyhyt koulutuksen tähän hommaan jolla pärjäsi ja sitten oli kahden päivän kokeilut päiväkodeissa, joissa sitten oppi lisää. Vaikka tää olikin vuokratyöjuttuu tein, koska en ollu löytäny mitään muuta hommaa.
Rakastin olla lapsien kanssa, mutta huomasin tosi nopeesti työn huonot puolet. Lapsille piti antaa omaa tilaa ja niitä piti katsoa silmä kovana, ettei mitään vain tapahdu. Kaikki oli tosi ohjelmoitua. Ulkona piti olla paljon, koska se oli ainoa paikka, jossa lapset sai kunnolla purkaa energiaa. Oli ihan sama oliko lunta tai vettä, tai tuliko rankkasade, ulkona piti olla. Ja sen jälkeen oli tosi kiva riisua 15 lapselta niitä kuraisia vaatteita pois.
Lempi hommani oli nukuttaa lapsia tai kun sain lukea niille. Ja rasittavimpia tilanteita, kun joku lapsi ei vain totellut eikä rauhoittunut millään. Mutta tämäkin työ toi kokemusta ja vaikka kuinka tykkään lapsista, huomasin ettei tämä ole minun alani.
Ja nyt olen sitten tässä työssäni. Joka on näistä kaikista ollut ehdottomasti parhain ja täällä tosissani viihdyn!! Siinä tais tosiaan olla kaikki työt mitä oon tehny. Saattaa tietty puuttua vielä joku, mutta se ei sitten ollut mikään iso homma.
Mitäs hommia te olette tehneet?
